Uusi TapioN Blogi

Olen siirtänyt blogini uuteen paikkaan

KLIKKAA TÄSTÄ http://tapioosala.wordpress.com/

Lisääntymisen vaarat

Hauet kutevat Pohjanlahdella ojissa ja tulvaniityillä. Ne pyrkivät matalaan ja makeaan veteen merestä. Kilometrinkin päässä merestä saattaa hauki säikäyttää ajatuksissaan olevan samoilijan molskauttamalla metsäojassa.

Tämä kudulta palaava hauki ei jaksa syvään veteen.

Kutu on nyt (29.4.2012) lopuillaan Merenkurkussa hauen osalta. Ahvenet ja särjet ovat nyt pääsemässä vasta vauhtiin.

Hauki siis kutee metsäojiin ja tulvaniityille, lampiin, fladoihin, glo-järviin. Kudun onnistuessa ovat matalat vedet turvallisia poikasille. Ei ole muita kaloja, kuten kolmipiikkejä tai kiiskejä syömässä kutua tai pieniä poikasia. Poikaset palaavat sitten syyssateiden myötä sitten mereen. Kuivana kesänä saattaa kutupaikka kuivua. Mutta aina joku kutu onnistuu ja haukea riittää!

Jo kutunousu on vaarallinen. Muuttolinnut, kuten kurjet, merikotkat, lokit ovat muuttomatkan jälkeen nälissään ja haluavat ennen pesimistä syödä mahan täyteen. Luonto on järjestänyt niille katetun pöydän kutupuroille.Ja siellä mässäillään.

Tulvaniityltä valuva vesi vähenee ja hauen paluumatka on vaikea.

Valtaosa toki pääsee livahtamaan kutuhommiin.

Emohaukien kuturuljanssi on viikonmittainen kiihkeä koiraiden molskutteluepisodi naaraiden perässä. Onnekkaat pääsevät laskemaan maitonsa kudun päälle.

Voimat siinä uupuvat. Paastottukin on viikko.

Sitten alkaa paluu mereen syömään ja huilaamaan.

Gålörenin lintutornilta näkee hyvin hauen kudun.

Jos käy huono tuuri niin paluu ei onnistukaan yhtä helposti kuin nousu. Kevään sulamisveden määrä on purossa saattanut vähentyä ja jos vielä meren pinta on alhaalla voimavarojen kestävyyttä koetellaan matalalla rannalla. Myös paluumatkalla saattaa olla nälkäisiä lintuja ja vaikka supi kyttäämässä.

Mutta ranta saattaa olla matalan meriveden aikana liian kuiva liian pitkältä matkalta. Voimat eivät riitä ja kutumatka päätyy rannalle uupumukseen. Kuollut hauki on pian syöty. Pienemmätkin lokit ja varikset syövät mielellään haukea...

Mutta kutupaikalle jäi ehkä tuhansia jälkeläisiä. Elämä jatkuu...

"En ole tehnyt mitään laitonta..."

POHJANMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS syyttämättä jättämisestä12/299

PL 255 65101 VAASA Puhelin 0295626800 Fax 0295626820

PÄÄTÖS 12/299syyttämättä jättämisestä

Asianro 23.2.2012 R 11/4287

Syyttämättä jätetty LUMIO MARKKU MIKAEL 26.04.1960

Syyksi luetut rikokset ja lainkohdat

VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN

14.7.2007 – 25.4.2010

8360/Rl0006978/11

Rikoslaki 40 luku 9 § 1

Laskujen käsittelyohjeet

Irtaimen omaisuuden luettelointiohjeet

Teonkuvaus:

Markku Lumio on Vaasan kaupungin kaupunginjohtajana virkaansa

toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin

säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.

Lumio on käyttänyt eräisiin vaate- ja tavarahankintoihin, joko käytössään

ollut kaupungin luottokorttia taikka maksanut ensin kyseiset hankinnat

omilla rahavaroillaan ja laskuttanut kyseiset hankinnat kaupungilta

jälkikäteen. Lumio on sen jälkeen kun hänen alaisensa ovat tarkastaneet

kyseiset laskut, itse hyväksynyt hankinnat maksuunpanoa varten. Lumio

ei myöskään ole huolehtinut siitä, että hänen 50 euroa ylittävät hankinnat

on merkitty kaupungin irtaimistokirjanpitoon.

Hankintoja on yhteensä seitsemän kpl ja niiden kokonaissumma on 2312,15 euroa.

Tekoa ei kokonaisuutena arvostellen voida pitää vähäisenä.

Päätös: Syytettä Luomiota vastaan ei nosteta.

Perustelut: Kohtuusperuste

Kirjallisesta aineistosta ilmenee, että Lumio itse on hyväksynyt laskut

em. hankintojen osalta. Vaasan kaupungin laskujen käsittelyohjeiden

mukaan hyödykkeen vastaanottaja ja hyväksyjä ei saa olla sama

henkilö. Kaupungin irtaimen omaisuuden luettelointiohjeiden mukaan yli

50 euron arvoinen irtaimisto tulee merkitä irtaimistokirjanpitoon.

Kaupungin kirjalliset ohjeet laskujen hyväksymisestä ovat yksiselitteiset.

Hyvään hallintotapaan ei kuulu omien laskujen hyväksyminen.

Johtavana virkamiehenä Lumion on täytynyt olla tietoinen ohjeiden

sisällöstä ja niiden tulkinnasta. Todennäköiset syyt Lumion

syyllisyydestä ovat olemassa.

Toimenpiteistä luopuminen:

Lumion virantoimitukseen liittyvät asiat ovat olleet hyvin laajasti esillä

julkisuudessa ja niitä on useaan otteeseen käsitelty kaupungin eri

toimielimissä. Asia on myös johtanut luottamuskriisiin Lumion ja hänen

työnantajansa välillä. Kaupunki on antanut ulkopuoliselle taholle

tehtäväksi suorittaa tarkastuksen Lumion edustus- ja

suhdetoimintamäärärahojen käytöstä. Luottamuskriisi on lopuksi johtanut

siihen, että Lumio on irtisanoutunut virkatehtävästään. Edellä mainittuun

viitaten katson, että olisi kohtuutonta käsitellä asiaa oikeudessa ja vaatia

rangaistusta siitä. Olen tämän vuoksi päättänyt luopua toimenpiteistä

Lumiota vastaan.

Koska kaupungille ei ole aiheutunut vahinkoa ja hankintojen määrä on

ollut vähäinen, ei tärkeä yksityinen tai yleinen etu vaadi syytteen

nostamista.

Lumiota epäiltiin alunperin siitä, että olisi käyttänyt edustusmäärärahoja

väärin ja niillä hankkinut tavaroita ja vaatteita omaan käyttöönsä, eli

virka-aseman väärinkäyttämisestä. Olen tutustunut yleisjaoston

päätöksiin, koskien kaupungin edustusmäärärahan käyttöä. Lumio on

kuulustelussaan myös viitannut näihin päätöksiin. Totean, että

yleisjaoston päätökset ovat tulkinnanvaraisia. Koska rikosvastuuta ei voi

perustaa hyvin ylimalkaisiin tai epämääräisiin ohjeisiin, olen tullut siihen

lopputulokseen, ettei ole todennäköisiä syitä siitä, että Lumio olisi

syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Lainkohta: Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta

Allekirjoitus

Johtava kihlakunnansyyttäjä

Peter Levlin

OHJEITA ASIANOSAISILLE

ASIANOSAISTEN HUOMIOON OTETTAVAKSI

1. Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta

vahingonkorvausvelvollisuudesta.

2. Kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta,

asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta, ellei

asianomistaja ole peruuttanut syyttämispyyntöänsä tai muuten

luopunut syytteen nostamisesta.

3. Virallinen syyttäjä saa peruuttaa päätöksensä ja nostaa syytteen, jos

asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut

olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

4. Jos syyttämättä jätetty sitä vaatii, virallisen syyttäjän on saatettava

syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Vaatimus on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti 30 päivän kuluessa

siitä päivästä, jona päätöksen tiedoksianto tapahtui. Postitse

lähetetystä päätöksestä katsotaan syyttämättä jätetyn saaneen

tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu

postin kuljetettavaksi. Tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta

ilmoitetaan asianosaisille erikseen.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta

Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa

sen lisäksi mitä 7 §:ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta milloin:

1) oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai

tarkoituksettomina ottaen huomioon tekijän ja asianomistajan välillä

saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten

estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta

hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet

tai muut seikat; taikka

---

Lihavoinnit TO.

Seremonia metsässä?

Maalisyö Vaasan saaristossa. Pikkupakkanen Kymmenet ihmiset seisovat täysin hiljaisina täyden kuun alla lumisessa metsässä. Venus, Mars, Jupiter ja Merkurius näkyvät kirkkaalla taivaalla. Väki hätkähtää kun taivaalla näkyy kirkas tähdenlento.

Uusi kokemus minulle. Ja hieno!

Mistä on kyse? Uusi hurmosliike? Kilpailja nokialaisille?

No, ei suinkaan. Kyse on lintuharrastajien kauden avajaistapahtumasta. Lintuja on vähänlaisesti talvisaikaan mutta maaliskuussa alkaa tapahtua. Pöllöt hakevat kumppaneita ja varaavat reviirejä. Helmipöllöt, viirupöllöt, huuhkajat pitävät ääntä yöllä maaliskuulla.

Sain tiedon Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen (MLY) "pöllöretkestä" ja päätin itsekin lähteä pölläilemään.

Suuntasimme Vaasan Sundomin saaristoon ja tietyillä tunnetuilla paikoilla nousimme autoista. Lievä haara-asento, kädet puuskassa tai sitten selän takana. Täysi hiljaisuus. Ja pitkään.

Outo ääni kuului: Helmipöllö! Reissu oli pelastettu. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Mäenpää huokaa helpotuksesta, sillä aina ei pöllöreissulla kuule mitään. Myyrävuodet ja siitä riippuvat pöllökannat vaihtelevat voimakkaasti.

Yhdistyksen mestaritarkkailija, todellinen veteraani Matti Maskulin ei liikkunut ryhmän mukana. Hän kuulee kuin pöllö ja oli kuulut seitsemän helmipöllön ja huuhkajan soidinhuhuilut.

Myös Ostrobthnia Australiksen ryhmä oli yössä liikkeellä. Se on ruotsinkielisten vastaava yhdistys.

Siellä pakkasyössä, metsässä, korvat herkkinä seistessä, tähtitaivaalle tuijottaessa sitä ajatteli sinisiä ajatuksia. Kaikkia maailman turhuuksia.

Taidan lähteä ensi talvenakin.

---
P.S. Minut hyväksyttiin mukaan MLY:n Gålörenin joukkueeseen 5.5.2012 pidettävään valtakunnalliseen "Tornien Taistoon". Mikä kunnia! Kisassa on tarkoitus päivän aikana tehdä havainnot mahdollisimman monesta eri lintulajista. Jännää!

Gålörenistä : http://gamma.nic.fi/~tapioo/galoren.html

Yhteistä rahaa meren pohjaan!

Väitän, että tämä on huuhaata. Jos projekti toteutuu, rahaa palaa turhaan ja Vaasan Eteläisen kaupunginlahden ("Sundominlahti") avoin vesipeli katoaa nopeasti.

Pohjalainen 29.2.2012: Tuovilanalueen tulvasuojelua on siirrelty pöydältä toiselle todella pitkään.

- Ensimmäinen aloite on 60-luvulta, jolloin viljelysmaita haluttiin suojella tulvavesiltä, kertoo Kim Klemola Ely-keskuksen vesistöyksiköstä.
Vuosikymmenten kuluessa maanviljely on alueella vähentynyt, mutta Runsorista on tullut Vaasan seudun kehitykselle yhä tärkeämpi.
- Tulvavyöhykettä halkovan moottoritien sekä osittain riskialueella sijaitsevan lentokentän kehittäminen onkin turhaa, ellei alueen tulvasuojeluun ei olla valmiita sijoittamaan, Klemola napauttaa.
- Lentokenttä saataisiin aikaisemmin keväällä kuivaksi ja kantavaksi, Klemola antaa esimerkin hankkeen konkreettisista hyödyistä.
Tuovilanjoenja Sulvanjoen suiden ruoppaus alentaisi tulvavesiä moottoritien kohdalla 20 senttimetriä ja Tuovilanjoen suistossa 40 senttimetriä.Tulvaluokitukseltaan jokien alaosat kuuluvat alueeseen, joka tulvii kerran 25 vuodessa. Edellisen kerran suurtulva peitti pellot vuonna 1984.
- Jos moottoritie olisi ollut silloin olemassa, olisi se varmasti katkennut, Klemola kuvailee.
Todellisuudessa isohkoja tulvia koetaan useammin kuin neljästi vuosisadassa, joten suojeluntarvetta ei pidä vähätellä.
-Jos liettynyt jokisuisto madaltuu entisestään, tulvat pahenevat tulevaisuudessa, Kim Klemola varoittaa.

Villakoiran ydin on siinä, että Laihianjoen (Toby älv) tulviminen on riippuvainen meriveden korkeudesta ja itse jokiuoman jääpadoista. Se EI ole riippuvainen Vaasan  eteläisen kaupunginlahden syvyydestä eikä ruoppauksista ole siis mitään hyötyä.

Vaikka lahti ruopattaisiin kilometrin syvyiseksi, ei se vaikuta senttiäkään joen tulvimiseen. Edellisen suurtulvan aiheutti (1984) jokiuomassa ollut jääpato.

Jos vesi pääsee lahdelle asti, ainoastaan meriveden korkeuden tilaa vaikuttaa joen korkeuteen.  Ei vesi ruovikkoonkaan kukkulamme keräänny tulpaksi! Meriveden korkeuteen ei ruoppaukset lahdella tietystikään vaikuta. 

Olen ollut aikoinaan tätä ajatusvirheeseen perustuvaa haitallista, kallista ja täysin tehotonta hanketta vastustamassa eri elimissä.

Myös Vaasan kaupunki on ajoittain ollut tiukasti vastaan. Saapa nähdä miten uudet johtajamme asiaan suhtautuvat.

Itse jokiuoman ajoittainen ruoppaus voisi olla aiheelliista. Muuten riittää jäiden tarkkailu ja mahdollisten jääpatojen räjäytys. Vaikka itse jokisuussa ei koskaan ole ollut jääpatoa tulppana, voisi korkeintaan pienen "laskeutumisaltaan" jokisuuhan kaivaa. Samalla se vähentäisi lieteaineiden mataloittavaa vaikutusta kaupunginlahdellamme.

Lumio-casen jälkipyykki

- En ole tehnyt tehnyt mitään laitonta.

- Minua ei syytetty oikeudessa.

Noilla asioilla on ero.

Syyttäjällä on valta käyttää kohtuullisuusharkintaa. Lehtitietojen mukaan olisi syyttäjällä ollut riittävästi näyttöä syytteeseen mutta katsoi esim. Lumion (itse omasta aloitteesta tehdyn) eron virastaan sekä asian ikävän julkisuuden olleen jo rangaistus sinänsä. Jätti näihin vedoten syyttämättä.

Suomi yrittää olla oikeusvaltio. Syytön on niin kauan kunnes syylliseksi tuomitaan. En ole rikosoikeutta lukenut mutta hieman oudolta tuntuu, että mahdollisen rikoksen sovitukseksi jää itse otettu ero ja syyttäjän arvioima ikävä julkisuus.

Se, mistä syytetään tai jätetään syyttämättä ja mitä on oikeasti tapahtunut, voivat olla kaukana toisistaan. Syyte perustuu poliisin tekemään tutkimusaineistoon. Tutkimusaineisto taas on paljolti riippuvainen tutkimusaineiston saatavuudesta ja ymmärrettävyydestä poliisille. Kioskimurto en helpompaa tutkia kuin hallinnolliset kommervenkit.

Kiistatta oli ainakin tapahtunut:

- Vaatteiden ostoa itselle ja perheenjäsenille ilman lupaa työnantajan rahoilla

- Edustusautolla ajelua ilman ajopäiväkirjaa

- Alaisten hyväksymiä edustuskulujen ylityksiä

- Bonuskortin käyttö (julkiset ostokset - bonukset itselle)

Mikä on väärin ja mistä tulee syyte?

Syyttäjä taisi mainita summan pari tonnia "vähäisenä". Tarkoittanee sitä, että summa suhteutetaan henkilön tuloihin/elintasoon? Kyse siis näpistysluonteisesta teosta summan vähäisyydestä johtuen. Jos köyhä tekee parin tonnin keikan, ei kyse ole varmaan "vähäisestä" ja jätettäisiin syyttämättä. En tiedä onko tuolle perusteita oikeuskäytännössämme. Ehkä on. Kumpi on moraalisesti pahempi: jos varastaa nälkäänsä tai ahneuteensa?

Lumion ajamat asiat eivät kaikki olleet Vaasan edun mukaisia. Pidän häntä epälojaalina työnantajaansa kohtaan. Kauhea ja kallis asia mikä oli vähällä toteutua, oli vaasalaisten omistaman 3000 hyvän asunnon hävittäminen pilkkahintaan.

Toinen hyvin haitallinen asia oli olla mukana Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy:n toimialamuutoksissa, kertomatta niistä työnantajalleen. Tämä voi pahimmassa tapauksessa vielä tulla Vaasalle kalliiksi.

Näitä tekoja olen moittinut ja moitin edelleen. Onhan niitä muitakin asioita. Ajojahtaajia etsittäessä varmaan menee puurot ja vellit sekaisin.

Lumio-case on nyt loppuun käsitelty. Ellei nyt verottaja vielä puutu mahdollisiin luontaisetuihin.

Lumio menetti puoluetoverinsa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpään (kok.) luottamuksen ja samalla koko yksimielisen kaupunginhallituksen luottamuksen. He aloittivat Lumion erottamisprosessin virastaan.  


Mutta mistä kaikki alkoi?

Sehän alkoi Anne-Maj Salinin/Tikanojan taidekodin tutkinnan sivutuotteena. Niiden tutkimusten takana oli yksimielinen tarkastuslautakunta (myös siis puoluetovereita) , tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja sisäinen tarkastaja. Osa tarkastuksista oli yksimielisen kh:n tilaamia. Näiden ulkopuolella tuskin kukaan tiesi tutkimuksista, eikä ainakaan pystynyt niihin vaikuttamaan. Nämäkö ovat niitä ajojahtaajia? 

Kaupunginhallituksen erottamisprosessi ehti vain alkuunsa kun Lumio itse ehätti eroamaan virastaan.

Siirryimme Lumion jälkeen hallinnossamme äärilaidasta toiseen. Lumio oli historiamme "poliittisin" kaupunginjohtaja (valittiin ennen kaikkea kunnallispoliitikkona virkaansa). Nyt kaikki ylimmät johtajamme ovat ilman jäsenkirjaa valittuja.

-----

P.S. Niille, jotka sen ovat jo unohtaneet, niin kerrottakoon, että Lumio on ollut syytteessä ja saanut tuomionkin Käräjäoikeudessa ns. KPO-lahjusoikeudenkäynnissä. Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet. Kyse oli todistajalausunnon mukaan ollut "työmatkoista".

Toinen suura kohua aiheuttanut jupakka oli ns. "mummonmökki"-episodi. Lumio osti Vaskiluodosta rannan tuntumasta edullisesti vanhalta henkilöltä, vanhan huonokuntoisen rakennuksen. Lumion vierailtua kaava-osastolla alueen kaavamerkintä muuttui viheralueesta OK-tontiksi. Kaavaosasto itse palautti asian saaman kohun jälkeen merkinnän viheralueeksi.

KPO –jutussahan oli kyse siitä, että Lumio lähti KPO:n kustantamalle Tallinnan –matkalle samaan aikaan, kun KPO:lla oli menossa kaavoitus –ja rakennushankkeita kaupungin kanssa sekä Kotirannalla että Risössä. Käräjäoikeus piti tätä lahjusrikkomuksena, mutta ”hyvien veljien” todistukset muuttivat tuomion hovioikeudessa. Mummonmökkijupakassa oli kyse lähinnä kaupunginjohtajan moraalista, kun hän osti itselleen halvalla sellaisen kaupungin maalla sijaitsevan huvilan, joka hänen olisi pitänyt ostaa työnantajalleen eli kaupungille.

Pohjanmaan YH-rakennuttajan seikkailut

Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy (PYH) oli hyödyllinen yhtiö omistajakaupungeilleen ja 80-  ja 90-luvuilla. Se rakennutti tuhansia vuokra-asuntoja kanavoiden edullisia ARAVA-lainoja Kokkolaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Kaupungit jakelivat sille tontteja, takaisivat lainoja ja se pystyi näin kilpailuttamatta rakentamaan vuokrakerrostaloja omistajakaupungeilleen. Kun talo oli valmis, se siirtyi aina sijaintikaupungin omistukseen.

Kaupunkien uusien vuokratalojen rakennuttaminen hiipui 90-luvulla. PYHillä oli työntekijöitä ja toiminta uhkasi loppua. Olipa esimiestasolla oli erään kaupunginjohtajan vaimokin. Kaikilla joskus perustetuilla organisaatioilla on taipumus yrittää pysyä hengissä vaikka sitä ei alkuperäiseen tarkoitukseen enää tarvittaisikaan. Niin tässäkin tapauksessa.

Yhtiön hallituksessa oli vain omistajakaupunkien kaupunginjohtajia.  Tieto yhtiöstä pysyi pienessä piirissä. Kaupunginjohtajat osallistuivat innolla matkoille, jossa perehdyttiin eurooppalaiseen asumiseen. Puuhastelun uhatessa hiipua, päätti yhtiö laajentaa toimialaansa. Vaivihkaa, siis omistajatahojen luottamuselimille kertomatta, se eräässä yhtiökokouksessa muutti yhtiöjärjestystä niin, että yhtiö pystyi myös omistamaan vuokra-asuntoja. Näin se alkoi kilpailla omistajakaupunkien omien vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa niiden kotimarkkinoilla. Tästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta, eli toimialan muutoksesta ei löydy dokumentteja esim. Vaasan kaupunginarkistosta.

Vaasassakin ajoittain on ollut sen omalla asuntoyhtiöllä käyttöasteongelmia. Olisi ollut avoimen keskustelun paikka, kuinka paljon vaikeutamme oman yhtiömme asioita ihan omilla toimenpiteillä. STyhjäkäytöstähän aiheutuu taloudellisia menetyksiä, jos ei nyt suoraan ja heti omistajalle niin ainakin sen asunnoissa asuville, noin 8000:lle vaasalaiselle kohonneina vuokrina.

PYHin hallitus perusti vaivihkaa tytäryhtiöitä ja ja jopa tytäryhtiön tytäryhtiön, jonka hallituksessa ei enää ollut yhtään omistajatahon edustajaakaan. Syntyi neljän osakeyhtiön rypäs, jonka valvonta omistajatahoille oli tehty vaikeaksi.

Yhtiö alkoi näiden tytäryhtiöiden kautta kaiken kukkuraksi kilpailla avoimilla asuntomarkkinoilla paikallisten ja valtakunnallisten rakennusliikkeiden ja grynderien kanssa. Yhtiö siis nykyään rakennuttaa asuntoja myyntiin kenen tahansa ostettavaksi, eli siis gryndaa. Vaasassa on juuri esim. menossa kerrostalohankkeet Vapaudentiellä ja Teirinkadulla.

Onko mahdollista, että kuntien omistama ja siis verovaroin tuettu yritys kilpailee EU:ssa vapailla markkinoilla? No, on se, ainakin Pohjanmaalla!

Minulla ei ole mitään tervettä kilpailua vastaan mutta yritysmaailmassa on perin outoa, että omistajataho suosii ja tukee taloudellisesti omia kilpailijoitaan. Asuntomarkkinat ovat hyvin riskialtista liiketoimintaa. Vaasassa suuri rakennusliike KE Nymankin meni konkurssiin vaikka sillä oli enemmän omaisuutta kuin velkoja. Niin kaatui vanha Rakennusliike Aarne Hakorantakin.

Minusta on hyvin outoa, että kuntien rahoittama ja omistama yhtiö häärää grynderinä. Ainakaan Vaasan pidä olla siinä osallisena, eikä riskirahoittajana, koska yhtiön kotipaikka ja toimitilat sijatsevat Seinäjoella. En usko yhtiön nykyisen liiketoiminnan kuuluvan edes kunnan toimialaan.

Pohjanmaan YH-rakennuttaja Oy:n emoyhtiö on ”yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö”, joka muutti nimensä hetki sitten Lakea Oy:ksi. Lakea-nimi esiintyy myös sen kolmessa tytäryhtiössä.

Lakea Kiinteistöt Oy:ltä valmistui kaksi kerrostaloa Vaasan Suvilahteen vuosi-kaksi sitten. Se haki kohteita aloitettaessa kaupungin omavelkaista takausta lainoihin mutta valtuuston myönteinen päätös ei ole saanut lainvoimaa valituksen takia.

Nyt samoille taloille, pari vuotta valmistumisen jälkeen haki, Lakea Oy haki uudestaan takausta Vaasalta tytäryhtiönsä omistamien talojen lainoille. Sinänsä hieman outoa hakea takausta toisen yhtiön lainoille, jotka koskevat taloja, joka ovat asuttuja ja valmiita. Ja joiden edellinen takauspäätös on valituksen alaisena.  Valtuusto ei uutta takausta 20.2.2012 hyväksynyt vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuustokäsittelyssä ex-pankinjohtaja Kaj Skåtar epäili lainojen olevan emoyhtiön likviditeettilainoja.

Tapio Osala, vihr

Kaupunginvaltuutettu

Vaasa

(kirjoitin aiheesta aikaisemmin täällä)

Uudet johtajat

Toivotan onnea ja menestystä uusille johtajillemme. Viimeksi valitsimme melko avoimen ja kähminnästä vapaan menettelyn jälkeen ykkösjohtajajaksemme Tomas Häyryn.

Anna hänelle täyden tukeni vaikken häntä tehtävään äänestänytkään. (Logiikkani valinnassa oli saada pitää hänet vieläkin vaativammassa tehtävässä, teknisen johtajana ja valita samalla kokeneempi Suomela/Tanner ykkösjohtajaksi).

Nyt joudumme Häyryn koeajan jälkeen (6 kk) taas valintaprosessiin, eli valitsemaan erittäin haasteelliseen tehtävään uuden teknisen johtajan. Se on ertiysen haasteellinen siksi, että hallintomme on ollut perustelemattoman hurjan myllerryksen kourissa, etenkin teknisessä toimessa.

Hallintouudistus tähtäsi ainoastaan kokoomuksen Markku Lumion yksinvaltaan. Järkiperusteita sille ei ollut. Maksuvälineenä enemmistön saamisessa "uudistuksen"taakse käytettiin mm. Kaupunkisuunnitteluviraston amputointia.

Vahingollisen uudistuksen päätavoite oli siis kokoomuksen vallan pönkittäminen ja Lumion nostaminen yksin valtaan ja ainoaksi poliittisesti valituksi johtajaksi.

Vaikka minua on kulisseissa ja vähän julkisuudessakin jostain "ajojahdista" syytetty, en tunne sellaiseen osallistuneeni. Olen Lumion aikakaudella ollut eri mieltä ASIOISTA, en ole mihinkään henkilökohtaisiin vainoamisiin osallistunut. 

Lumion eroa alkoi valmistella yksimielinen kaupunginhallitus Lumion puoluetoverin johdolla. Yksimielinen, puoluetovereitakin koostuva Tarkastuslautakunta teki työtään ja teetätti erilaisia selvityksiä Lumion vahingossa esiin putkahtaneista toimista. Vasabladetin Mayvor Stagnäs teki tapahtumista Vaasassa uraauurtavaa tutkivaa journalismia.

Tuomitseminen on nyt jätettävä tuomioistuimelle, mikäli poliisitutkimus syytteeseen johtaa. Lumio itse ei koe mitään laitonta tehneensä. Jäämme odottamaan.

Jotain on kuitenkin tapahtunut kun kh yksimielisesti aloitti erottamisprosessin ja Lumio itse katsoi parhaaksi kiirehtiä eroamaan.Pari "läheltä piti" -tilannetta oli tosin aikaisemminkin.

On aina kovin ikävää kun tällaista tapahtuu. Tapahtunutta ja tekosia ei saa kuitenkaan tekemättömäksi.

Lumion aikakausi jätti hallinnon hyvin sekavaan tilaan. Kaikille ei ole myönnetty vastuuvapauttakaan viime tilikaudelta. Meillä ei ole (käytännössä) elinkeinotointa, elinkeinojohtajaa (=kehitysjohtajaa) eikä oikein kukaan tiedä kuka johtaa strategiseen suunnitteluun kuuluvaa yleiskaavoitusta. Kaavoitus on kaupunginhallituksen alaista mutta sen työntekijät taas kuuluvat "tekniseen toimeen" ja teknisen johtajan alaisuuteen. Vai kuuluvatko, ehkä KSV kuuluu kuitenkin keskushallintoon? Harva on perillä kuinka a) asia on b) kuinka sen tulisi olla nykypäätösten valossa c) kuinka sen olisi järkevä olla.

Vaikuttaa siltä, että on tahoja, jotka haluaisivat siirtää kaavoitusvallan tekniselle lautakunnalle (ehkä kutsua sitä kaupunkisuunnittelulautakunnaksi). Rakennusoikeuksista ja gryndereiden kanssa pelehtimisestä on aina ollut kiinnostuneita….

Onnea matkaan Tomas Häyry, haasteita ei puutu!