Yhteistä rahaa meren pohjaan!

Väitän, että tämä on huuhaata. Jos projekti toteutuu, rahaa palaa turhaan ja Vaasan Eteläisen kaupunginlahden ("Sundominlahti") avoin vesipeli katoaa nopeasti.

Pohjalainen 29.2.2012: Tuovilanalueen tulvasuojelua on siirrelty pöydältä toiselle todella pitkään.

- Ensimmäinen aloite on 60-luvulta, jolloin viljelysmaita haluttiin suojella tulvavesiltä, kertoo Kim Klemola Ely-keskuksen vesistöyksiköstä.
Vuosikymmenten kuluessa maanviljely on alueella vähentynyt, mutta Runsorista on tullut Vaasan seudun kehitykselle yhä tärkeämpi.
- Tulvavyöhykettä halkovan moottoritien sekä osittain riskialueella sijaitsevan lentokentän kehittäminen onkin turhaa, ellei alueen tulvasuojeluun ei olla valmiita sijoittamaan, Klemola napauttaa.
- Lentokenttä saataisiin aikaisemmin keväällä kuivaksi ja kantavaksi, Klemola antaa esimerkin hankkeen konkreettisista hyödyistä.
Tuovilanjoenja Sulvanjoen suiden ruoppaus alentaisi tulvavesiä moottoritien kohdalla 20 senttimetriä ja Tuovilanjoen suistossa 40 senttimetriä.Tulvaluokitukseltaan jokien alaosat kuuluvat alueeseen, joka tulvii kerran 25 vuodessa. Edellisen kerran suurtulva peitti pellot vuonna 1984.
- Jos moottoritie olisi ollut silloin olemassa, olisi se varmasti katkennut, Klemola kuvailee.
Todellisuudessa isohkoja tulvia koetaan useammin kuin neljästi vuosisadassa, joten suojeluntarvetta ei pidä vähätellä.
-Jos liettynyt jokisuisto madaltuu entisestään, tulvat pahenevat tulevaisuudessa, Kim Klemola varoittaa.

Villakoiran ydin on siinä, että Laihianjoen (Toby älv) tulviminen on riippuvainen meriveden korkeudesta ja itse jokiuoman jääpadoista. Se EI ole riippuvainen Vaasan  eteläisen kaupunginlahden syvyydestä eikä ruoppauksista ole siis mitään hyötyä.

Vaikka lahti ruopattaisiin kilometrin syvyiseksi, ei se vaikuta senttiäkään joen tulvimiseen. Edellisen suurtulvan aiheutti (1984) jokiuomassa ollut jääpato.

Jos vesi pääsee lahdelle asti, ainoastaan meriveden korkeuden tilaa vaikuttaa joen korkeuteen.  Ei vesi ruovikkoonkaan kukkulamme keräänny tulpaksi! Meriveden korkeuteen ei ruoppaukset lahdella tietystikään vaikuta. 

Olen ollut aikoinaan tätä ajatusvirheeseen perustuvaa haitallista, kallista ja täysin tehotonta hanketta vastustamassa eri elimissä.

Myös Vaasan kaupunki on ajoittain ollut tiukasti vastaan. Saapa nähdä miten uudet johtajamme asiaan suhtautuvat.

Itse jokiuoman ajoittainen ruoppaus voisi olla aiheelliista. Muuten riittää jäiden tarkkailu ja mahdollisten jääpatojen räjäytys. Vaikka itse jokisuussa ei koskaan ole ollut jääpatoa tulppana, voisi korkeintaan pienen "laskeutumisaltaan" jokisuuhan kaivaa. Samalla se vähentäisi lieteaineiden mataloittavaa vaikutusta kaupunginlahdellamme.

Lumio-casen jälkipyykki

- En ole tehnyt tehnyt mitään laitonta.

- Minua ei syytetty oikeudessa.

Noilla asioilla on ero.

Syyttäjällä on valta käyttää kohtuullisuusharkintaa. Lehtitietojen mukaan olisi syyttäjällä ollut riittävästi näyttöä syytteeseen mutta katsoi esim. Lumion (itse omasta aloitteesta tehdyn) eron virastaan sekä asian ikävän julkisuuden olleen jo rangaistus sinänsä. Jätti näihin vedoten syyttämättä.

Suomi yrittää olla oikeusvaltio. Syytön on niin kauan kunnes syylliseksi tuomitaan. En ole rikosoikeutta lukenut mutta hieman oudolta tuntuu, että mahdollisen rikoksen sovitukseksi jää itse otettu ero ja syyttäjän arvioima ikävä julkisuus.

Se, mistä syytetään tai jätetään syyttämättä ja mitä on oikeasti tapahtunut, voivat olla kaukana toisistaan. Syyte perustuu poliisin tekemään tutkimusaineistoon. Tutkimusaineisto taas on paljolti riippuvainen tutkimusaineiston saatavuudesta ja ymmärrettävyydestä poliisille. Kioskimurto en helpompaa tutkia kuin hallinnolliset kommervenkit.

Kiistatta oli ainakin tapahtunut:

- Vaatteiden ostoa itselle ja perheenjäsenille ilman lupaa työnantajan rahoilla

- Edustusautolla ajelua ilman ajopäiväkirjaa

- Alaisten hyväksymiä edustuskulujen ylityksiä

- Bonuskortin käyttö (julkiset ostokset - bonukset itselle)

Mikä on väärin ja mistä tulee syyte?

Syyttäjä taisi mainita summan pari tonnia "vähäisenä". Tarkoittanee sitä, että summa suhteutetaan henkilön tuloihin/elintasoon? Kyse siis näpistysluonteisesta teosta summan vähäisyydestä johtuen. Jos köyhä tekee parin tonnin keikan, ei kyse ole varmaan "vähäisestä" ja jätettäisiin syyttämättä. En tiedä onko tuolle perusteita oikeuskäytännössämme. Ehkä on. Kumpi on moraalisesti pahempi: jos varastaa nälkäänsä tai ahneuteensa?

Lumion ajamat asiat eivät kaikki olleet Vaasan edun mukaisia. Pidän häntä epälojaalina työnantajaansa kohtaan. Kauhea ja kallis asia mikä oli vähällä toteutua, oli vaasalaisten omistaman 3000 hyvän asunnon hävittäminen pilkkahintaan.

Toinen hyvin haitallinen asia oli olla mukana Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy:n toimialamuutoksissa, kertomatta niistä työnantajalleen. Tämä voi pahimmassa tapauksessa vielä tulla Vaasalle kalliiksi.

Näitä tekoja olen moittinut ja moitin edelleen. Onhan niitä muitakin asioita. Ajojahtaajia etsittäessä varmaan menee puurot ja vellit sekaisin.

Lumio-case on nyt loppuun käsitelty. Ellei nyt verottaja vielä puutu mahdollisiin luontaisetuihin.

Lumio menetti puoluetoverinsa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpään (kok.) luottamuksen ja samalla koko yksimielisen kaupunginhallituksen luottamuksen. He aloittivat Lumion erottamisprosessin virastaan.  


Mutta mistä kaikki alkoi?

Sehän alkoi Anne-Maj Salinin/Tikanojan taidekodin tutkinnan sivutuotteena. Niiden tutkimusten takana oli yksimielinen tarkastuslautakunta (myös siis puoluetovereita) , tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja sisäinen tarkastaja. Osa tarkastuksista oli yksimielisen kh:n tilaamia. Näiden ulkopuolella tuskin kukaan tiesi tutkimuksista, eikä ainakaan pystynyt niihin vaikuttamaan. Nämäkö ovat niitä ajojahtaajia? 

Kaupunginhallituksen erottamisprosessi ehti vain alkuunsa kun Lumio itse ehätti eroamaan virastaan.

Siirryimme Lumion jälkeen hallinnossamme äärilaidasta toiseen. Lumio oli historiamme "poliittisin" kaupunginjohtaja (valittiin ennen kaikkea kunnallispoliitikkona virkaansa). Nyt kaikki ylimmät johtajamme ovat ilman jäsenkirjaa valittuja.

-----

P.S. Niille, jotka sen ovat jo unohtaneet, niin kerrottakoon, että Lumio on ollut syytteessä ja saanut tuomionkin Käräjäoikeudessa ns. KPO-lahjusoikeudenkäynnissä. Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet. Kyse oli todistajalausunnon mukaan ollut "työmatkoista".

Toinen suura kohua aiheuttanut jupakka oli ns. "mummonmökki"-episodi. Lumio osti Vaskiluodosta rannan tuntumasta edullisesti vanhalta henkilöltä, vanhan huonokuntoisen rakennuksen. Lumion vierailtua kaava-osastolla alueen kaavamerkintä muuttui viheralueesta OK-tontiksi. Kaavaosasto itse palautti asian saaman kohun jälkeen merkinnän viheralueeksi.

KPO –jutussahan oli kyse siitä, että Lumio lähti KPO:n kustantamalle Tallinnan –matkalle samaan aikaan, kun KPO:lla oli menossa kaavoitus –ja rakennushankkeita kaupungin kanssa sekä Kotirannalla että Risössä. Käräjäoikeus piti tätä lahjusrikkomuksena, mutta ”hyvien veljien” todistukset muuttivat tuomion hovioikeudessa. Mummonmökkijupakassa oli kyse lähinnä kaupunginjohtajan moraalista, kun hän osti itselleen halvalla sellaisen kaupungin maalla sijaitsevan huvilan, joka hänen olisi pitänyt ostaa työnantajalleen eli kaupungille.

Pohjanmaan YH-rakennuttajan seikkailut

Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy (PYH) oli hyödyllinen yhtiö omistajakaupungeilleen ja 80-  ja 90-luvuilla. Se rakennutti tuhansia vuokra-asuntoja kanavoiden edullisia ARAVA-lainoja Kokkolaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Kaupungit jakelivat sille tontteja, takaisivat lainoja ja se pystyi näin kilpailuttamatta rakentamaan vuokrakerrostaloja omistajakaupungeilleen. Kun talo oli valmis, se siirtyi aina sijaintikaupungin omistukseen.

Kaupunkien uusien vuokratalojen rakennuttaminen hiipui 90-luvulla. PYHillä oli työntekijöitä ja toiminta uhkasi loppua. Olipa esimiestasolla oli erään kaupunginjohtajan vaimokin. Kaikilla joskus perustetuilla organisaatioilla on taipumus yrittää pysyä hengissä vaikka sitä ei alkuperäiseen tarkoitukseen enää tarvittaisikaan. Niin tässäkin tapauksessa.

Yhtiön hallituksessa oli vain omistajakaupunkien kaupunginjohtajia.  Tieto yhtiöstä pysyi pienessä piirissä. Kaupunginjohtajat osallistuivat innolla matkoille, jossa perehdyttiin eurooppalaiseen asumiseen. Puuhastelun uhatessa hiipua, päätti yhtiö laajentaa toimialaansa. Vaivihkaa, siis omistajatahojen luottamuselimille kertomatta, se eräässä yhtiökokouksessa muutti yhtiöjärjestystä niin, että yhtiö pystyi myös omistamaan vuokra-asuntoja. Näin se alkoi kilpailla omistajakaupunkien omien vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa niiden kotimarkkinoilla. Tästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta, eli toimialan muutoksesta ei löydy dokumentteja esim. Vaasan kaupunginarkistosta.

Vaasassakin ajoittain on ollut sen omalla asuntoyhtiöllä käyttöasteongelmia. Olisi ollut avoimen keskustelun paikka, kuinka paljon vaikeutamme oman yhtiömme asioita ihan omilla toimenpiteillä. STyhjäkäytöstähän aiheutuu taloudellisia menetyksiä, jos ei nyt suoraan ja heti omistajalle niin ainakin sen asunnoissa asuville, noin 8000:lle vaasalaiselle kohonneina vuokrina.

PYHin hallitus perusti vaivihkaa tytäryhtiöitä ja ja jopa tytäryhtiön tytäryhtiön, jonka hallituksessa ei enää ollut yhtään omistajatahon edustajaakaan. Syntyi neljän osakeyhtiön rypäs, jonka valvonta omistajatahoille oli tehty vaikeaksi.

Yhtiö alkoi näiden tytäryhtiöiden kautta kaiken kukkuraksi kilpailla avoimilla asuntomarkkinoilla paikallisten ja valtakunnallisten rakennusliikkeiden ja grynderien kanssa. Yhtiö siis nykyään rakennuttaa asuntoja myyntiin kenen tahansa ostettavaksi, eli siis gryndaa. Vaasassa on juuri esim. menossa kerrostalohankkeet Vapaudentiellä ja Teirinkadulla.

Onko mahdollista, että kuntien omistama ja siis verovaroin tuettu yritys kilpailee EU:ssa vapailla markkinoilla? No, on se, ainakin Pohjanmaalla!

Minulla ei ole mitään tervettä kilpailua vastaan mutta yritysmaailmassa on perin outoa, että omistajataho suosii ja tukee taloudellisesti omia kilpailijoitaan. Asuntomarkkinat ovat hyvin riskialtista liiketoimintaa. Vaasassa suuri rakennusliike KE Nymankin meni konkurssiin vaikka sillä oli enemmän omaisuutta kuin velkoja. Niin kaatui vanha Rakennusliike Aarne Hakorantakin.

Minusta on hyvin outoa, että kuntien rahoittama ja omistama yhtiö häärää grynderinä. Ainakaan Vaasan pidä olla siinä osallisena, eikä riskirahoittajana, koska yhtiön kotipaikka ja toimitilat sijatsevat Seinäjoella. En usko yhtiön nykyisen liiketoiminnan kuuluvan edes kunnan toimialaan.

Pohjanmaan YH-rakennuttaja Oy:n emoyhtiö on ”yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö”, joka muutti nimensä hetki sitten Lakea Oy:ksi. Lakea-nimi esiintyy myös sen kolmessa tytäryhtiössä.

Lakea Kiinteistöt Oy:ltä valmistui kaksi kerrostaloa Vaasan Suvilahteen vuosi-kaksi sitten. Se haki kohteita aloitettaessa kaupungin omavelkaista takausta lainoihin mutta valtuuston myönteinen päätös ei ole saanut lainvoimaa valituksen takia.

Nyt samoille taloille, pari vuotta valmistumisen jälkeen haki, Lakea Oy haki uudestaan takausta Vaasalta tytäryhtiönsä omistamien talojen lainoille. Sinänsä hieman outoa hakea takausta toisen yhtiön lainoille, jotka koskevat taloja, joka ovat asuttuja ja valmiita. Ja joiden edellinen takauspäätös on valituksen alaisena.  Valtuusto ei uutta takausta 20.2.2012 hyväksynyt vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuustokäsittelyssä ex-pankinjohtaja Kaj Skåtar epäili lainojen olevan emoyhtiön likviditeettilainoja.

Tapio Osala, vihr

Kaupunginvaltuutettu

Vaasa

(kirjoitin aiheesta aikaisemmin täällä)